Euroopan unionin kuluva ohjelmakausi päättyy vuoden 2020 lopussa. Mitä sen jälkeen tapahtuu? Sepran toiminnanjohtaja Marjo Tolvanen on yksi Leader-ryhmien edustajista, jotka ovat vaikuttamassa siihen, kuinka Euroopan yhteisiä rahoja käytetään tulevaisuudessa.

 

Marjo, missä vaiheessa EU:n ensi ohjelmakauden valmistelut ovat EU:n tasolla? 

EU:n tasolla on annettu 29. toukokuuta asetusesitykset kaikkiin ohjelmiin. Tällä hetkellä on tiedossa se, mikä on komission toive ensi kauden lainsäädäntöraameiksi. Asetusesitykset menevät parlamentin käsittelyyn ja käsittely kestää todennäköisesti vielä koko ensi vuoden. Keväällä on tulossa europarlamenttivaalit ja niiden myötä valitaan uudet komissaarit, myös komission puheenjohtaja, joten kukaan ei tällä hetkellä varmasti tiedä, mikä on nyt tehtyjen linjausten tulevaisuus. Mitään kovin isoja muutoksia ei esityksiin toki oleteta tulevan.

Entä Suomessa?
Suomessa ministeriöissä tehdään tällä hetkellä työtä sen eteen, että komission lainsäädäntöesityksiin saadaan jätettyä kommentit. Kansallisesti mietitään, miltä osin esitykset ovat hyväksyttävissä, ja miltä osin niihin toivotaan muutoksia. Leader-ryhmien edustajia on monissa työryhmissä mukana, ja tulossa on myös lukuisia työpajoja, joissa asetusesityksien sisältöä sekä niiden toteuttamista mietitään laajalla kokoonpanolla.

Miltä Leader-työ näyttää ensi ohjelmakaudella? Onko tulossa suuria muutoksia tai yllätyksiä?
Nykyisen esityksen valossa tilanne näyttää valoisalta itse toimintatapaa ajatellen - tällä hetkellä on vallalla ajatus, että hallintoa ja hankkeiden toteutusta tulee yksinkertaistaa ja keventää. Yksinkertaistettuja kustannusmenettelyjä on tulossa käyttöön nykyistä vahvemmin.
EU-tason seuranta tulee komission mukaan siirtymään tukikelpoisista kustannuksista tulosten seurantaan. Jäsenvaltioille annetaan yhä enemmän mahdollisuuksia päättää, miten seuranta ja valvonta hoidetaan. Parhaimmillaan tämä voi tarkoittaa nykyistä huomattavasti sujuvampaa Leader-toiminnan toteutusta, mikäli kansallisesti ei lähdetä tekemään EU-tasoa tiukempia linjauksia. Tämä luonnollisesti vaatii aikamoista asenneilmaston muutosta lähes kaikilla tasoilla, niin Leader-ryhmissä, ELY-keskuksissa (tulevissa maakunnissa) kuin maaseutuvirastossakin.

Entä uhkaako mikään maaseudun kehittämisen rahoitusta
Koska maatalouden ongelmat ovat tällä hetkellä ympäristötekijöiden ja kahden valtavan huonon kesän jälkeen erittäin haastavat, on maaseudun kehittämistyön näkökulmasta riskinä, että kehittämisvaroista siirretään paljonkin varoja suoriin tukiin. Tämä laskisi Leader-toimintaan kohdennettavien eurojen viiden prosentin korvamerkittyä osuutta.
Lisäksi maaseudun kehittämisvaroistakin on huomattava osa, noin 30 prosenttia, kohdennettava tavalla tai toisella ilmastonmuutoksen torjuntaan tai siihen sopeutumiseen liittyviin toimiin, mitkä myös rajoittaisivat asioita, joita Leader-toiminnalla paikallisesti kyettäisiin tekemään.

Millaisia painotuksia tai teemoja Leader-työssä tulee ensi kaudella olemaan?
Kuten tähänkin asti, painotukset määritellään kansallisesti, mutta EU-tasolla keskeisiä teemoja ovat turvallisuus, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja nuoret. Näissä ei ole merkittävää eroa kuluvaan kauteen, paitsi ehkä se, että turvallisuudessa korostuu rajaturvallisuuden merkitys. Nuorten osalta esitykseen sisältyi ERASMUS+rahoituksen huomattava kasvattaminen, jotta nuorten liikkuvuutta voitaisiin tukea entistä enemmän.
Komission nykyinen puheenjohtaja Jean-Claud Juncker on tiimeineen julkaissut niin sanotun Valkoisen kirjan Euroopan tulevaisuudesta. Julkaisu löytyy esim. Ec.europa.eu-sivuilta ja sen saa suomenkielisenä Leader Seprasta pyytämällä. Tulevan kauden valmistelua on tehty paljon tuon julkaisun sisältöjen mukaisesti.

Onko jo tietoa, säilyvätkö Leader-yritystuet nykyisenlaisina vai onko niihin tulossa muutoksia?
Eräs keskeinen asia komission esityksessä yritystukiin liittyen on se, että ohjelmakaudella 2021-2027 muiden kuin maatilakytkentäisten yritysten rahoitus hoidettaisiin vain Leader-ryhmien kautta. Läpi mennessään esitys olisi valtavan suuri muutos, sillä nykyisinhän pääosan yritystuista myöntävät ELY-keskukset.
Tässä Leader-ryhmillä on nyt mahdollisuus osoittaa olevansa valmiita lisääntyvään vastuuseen oman alueen kehittämisestä – samalla tiedostaen, että toimintaa kannattaa viedä eteenpäin yhä tiiviimmässä yhteistyössä muiden alueellisten toimijoiden sekä toisten Leader-ryhmien kanssa. Lähes kaikilla alueilla on hankittu jo viestintäosaamista oman ryhmän ulkopuolelta, sillä siihen ei ole ollut osaamista tai aikaa. On mielenkiintoista jäädä seuraamaan, osattaisiinko tähän haasteeseen vastata samalla tavoin, tiivistämällä yhteistyötä ja hankkimalla osaamista yhdessä.

Millainen vaikutus komission esityksellä olisi toteutuessaan Leader-ryhmiin?
Leader-toimijoiden kannattaa mielestäni paneutua asiaan erittäin huolellisesti. Tämä olisi erinomainen tilaisuus vahvistaa paikallista päätöksentekoa ja asia nostaisi aivan varmasti Leader-toiminnan painoarvoa sekä sille kohdennettavaa rahoitusta. Toisaalta se lisäisi ryhmien työmäärää ja lisäresursseja olisi aivan välttämätöntä saada yritystukien valmisteluun ja käsittelyyn. Loppukädessä tämän asian ratkaisee se, miten komission asetusesitys etenee parlamentin käsittelyssä EU-tasolla. Ymmärrykseni mukaan mitään kovin laajaa vastarintaa tähän yritystukiasiaan ei ole jäsenmaiden keskuudessa noussut.

Entä toteutuuko monirahastoisuus jo ensi ohjelmakaudella vai mennäänkö vanhalla systeemillä?
Asetusluonnoksessa monirahastoinen Leader eli CLLD ei sinällään ole pakollinen jäsenmaille. Kuitenkin yleisasetuksessa, joka ohjaa yksittäisten ohjelmien toteutusta, viitataan CLLD-toimintaan useiden ohjelmien kohdalla.
Komission luonnoksessa todetaan, että jäsenmaiden tulisi mahdollistaa monirahastoinen toiminta, ja antaa ryhmille mahdollisuus valita ns. päärahasto. Joten kyllä EU-tasolla ollaan vahvasti ohjaamassa kohti monirahastoista paikallista kehittämistä. Asetusesityksen mukaan Leader-ryhmien tulee toimia aluetasoa pienemmällä alueella, mikä Suomessa tarkoittaisi maakuntia pienempiä alueita. Tämä on mielestäni erinomainen ja Leader-toimintatavan mukainen esitys: ryhmät pysyisivät lähellä kansalaisia, eikä päätöksenteko paikallisista asioista karkaisi liian kauas.

Onko kuluvalta ohjelmakaudelta noussut esille onnistumisia tai epäonnistumisia, jotka vaikuttavat tulevaan kauteen?
EU-tasolla keväällä tehdyn selvityksen mukaan Leader- / CLLD-toiminnassa käytännön toiminta on onnistunutta ja tuloksia ollaan saamassa aikaiseksi, mutta hallinnoinnin osalta on paljon parannettavaa. Ilahduttavasti näihin huomioihin on suhtauduttu vakavasti, ja esimerkiksi niin sanottu Omnibus-esitys mahdollistaisi jo Suomessakin nykyistä selvästi kevyemmän toiminnan hallinnoinnin. Nämä helpotukset ollaan nyt saamassa käyttöön esim. investointihankkeiden osalta.
Suomessa jo Leader-toiminnan alkuajoista lähtien on onnistuttu sitouttamaan kunnat Leader-toiminnan rahoitukseen koko ohjelmakaudeksi. Tämä on mahdollistanut pitkäjänteisen toiminnan suunnittelun ja katkeamattoman toimimisen. Olemmekin varmaan nyt kausien vaihtuessa tilanteessa, missä kunnat tulevat tarkkaan miettimään sitä, millaisin panostuksin ne ovat valmiita rahoittamaan Leader-ryhmänsä toimintaa. Kuntien rahoitusosuuksiin on aivan välttämätöntä saada korotusta, jotta toimintaa kyetään eri puolilla Suomea jatkamaan. Joten tässä meidän on osattava jatkossa paremmin viestiä toimintamme onnistumisista ja vaikutuksista, paitsi paikallisesti myös kansallisesti.

Entä sujuuko tulevan kauden valmistelu samassa tahdissa Suomessa ja muissa EU-maissa?
Suomessa ollaan asioissa menty etuajassa jo muutaman ohjelmakauden verran. Siinä missä Suomessa toimintaryhmien toiminta on jatkunut katkeamatta käytännössä vuodesta 2001 lähtien, pahimmillaan muualla Euroopassa, esimerkiksi Saksassa viimeisten ryhmien strategiat on hyväksytty vasta tämän vuoden aikana. Siinä missä Suomessa Leader-ryhmät ovat alkaneet pohtia tulevaisuutta jo vuoden 2017 aikana, monissa muissa maissa on tuolloin vielä vasta käynnistelty Leader-ryhmien toimintaa.
Onkin tärkeää, että tulevalla ohjelmakaudella on selvät aikarajat sille, milloin ryhmien pitää olla toimintakykyisiä. Erityisesti kansainvälisen toiminnan osalta on erittäin hankalaa, jos jotkin maat toimivat parikin vuotta niin, ettei kansainväliseen toimintaan löydetä kumppaneita sen takia, ettei ryhmiä yksinkertaisesti ole valittu.

Kerro vielä, mikä sinun roolisi on valmistelussa sekä EU-tasolla että kansallisesti?
Itselleni on tärkeintä roolini paikallistasolla, sillä paikallisen toiminnan jatkuminen ja kehittyminen eteenpäin ovat ainoa syy, miksi olen lähtenyt mukaan myös melko vaativaan ja aikaa vievään työhön kansallisella ja EU-tasolla.
Ryhmäni Leader Sepra toimii Kotka-Hamina-seudulla niin maaseudulla, kaupungeissa kuin saaristossakin kalatalouden parissa jo nyt, minkä lisäksi olemme Euroopan komission viestintäkumppani – EU-tietopiste Kymenlaakso.
Koska toimimme jo nyt kuin CLLD-ryhmä, olemme päässeet mukaan mm. valtakunnalliseen MMM:n ja TEMin asettamaan Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen työryhmään. Kansallisesti olen mukana myös kalatalousryhmiä hallinnoivien Leader-ryhmien työryhmässä, missä taas valmistellaan tulevaa kalatalouden näkökulmasta.
EU:n tasolla olen meidän Leader-ryhmien katto-organisaatiossa ELARD:issa. Lisäksi olen samalla meidän ryhmien edustaja komission Leader-alakomiteassa ministeriön ja maaseutuviraston edustajien rinnalla. Näissä tehtävissä roolini on tuoda esiin Suomen tilannetta, välittää tietoa siitä, mikä kanta Leader-ryhmillä on sekä toisaalta tuoda tietoa ryhmille Suomeen siitä, mitä juuri nyt tapahtuu.
Sepran toimiminen EU-tietopisteenä on avannut aivan uudenlaisia väyliä vaikuttamistyöhön. Sen myötä olemme saaneet hyvin kontakteja esim. europarlamentaarikkoihimme ja hyödynnämme näitä yhteyksiä niin hyvin kuin voimme tuodaksemme esiin Leader- / CLLD-toiminnan näkökulmaa. Kaikki työni niin kansallisella kuin EU-tasolla tähtää siihen, että meillä olisi aina vain paremmat toimintaedellytykset paikallisesti tukea yhteisöjen kehittämistyötä.

Haastattelu: Saija Räty /KaakonKantri

 

Itävallan Shärdingissä kokoontui 4.-6.11.2015 300 eri maiden edustajaa Euroopan toiseen Maaseutuparlamenttiin. Suomesta tapahtumaan osallistui viisi edustajaa, joista Leader Sepran toiminnanjohtaja Marjo Tolvanen kutsuttiin paikalle Leader-ryhmien edustajana. 

 

Tapahtuma käynnistyi opintomatkapäivällä, jolla oli mahdollisuus tutustua Vihreän vyöhykkeen infokeskukseen Windhagenissa.  Ns. Vihreä vyöhyke muodostui Neuvostoliiton hajottua, kun entisiä Itä-Euroopan maita vähitellen liittyi Euroopan Unioniin. Näiden maiden väliltä poistuivat rajavyöhykkeet, ja vyöhykkeillä on kilometrienkin leveydeltä vanhaa puustoa ja kasvustoa sekä eläimistöä, joukossa hyvinkin uhanalaisia lajeja. Nyt alueiden luontoa yritetään suojella ja kehittää kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Sepran alueen toimijoita asia koskettaa siksi, että eurooppalaisesta näkökulmasta vyöhyke ulottuu Suomen pohjoisosiin asti pitkin Venäjän rajaa.

 

 

Toinen vierailukohde oli kaunis Freistadt, jossa keskiaikaisia rakennuksia on upeasti restauroitu ja koko kaupunki elää keskiaikaisissa puitteissaan historiaa matkailussa hyödyntäen. Alueen Leader-ryhmä esitteli toimintaansa ja toimistoaan. Itävallassa on juuri valittu 77 Leader-ryhmää, ja vaikka maaseuturahaston varat ovat pienentyneet, ovat ryhmät Euroopan komission toiveen mukaisesti ns. monirahastoisia, eli useimmilla on käytössään myös rakenne- ja sosiaalirahaston varoja. Suomessahan monirahastoinen Leader-toiminta ei vielä käynnistynyt, mutta Sepra on yksi niistä Suomen ryhmistä, joka toteuttaa paikallista kehittämistä maaseutualueiden lisäksi kalatalouspuolella ja nyt myös Kotkan keskustassa, niissä rajoissa kun se on rahastojen sääntöjen mukaan mahdollista.

 

Kolmantena kohteena nähtiin esimerkki edellä mainitun Leader-ryhmän toiminnasta: Hirschbachin kylä, jossa paikalliseksi vahvuudeksi on kymmenisen vuotta sitten huomattu vuoristossa kasvavat kymmenet yrtit. Niiden ympärille on rakennettu Kräuter Kraft Quelle tuotemerkki, jossa on tällä hetkellä tuotteita yrttimausteista juustoihin ja juomiin sekä erilaisiin käsitöihin. Tuotemerkin ympärille perustetussa osuuskunnassa on mukana yli 30 yritystä ja toimijaa. 

 

Luonnonravinto ja -yritit ovat olleet esillä myös Sepran alueella, mm. tämän vuoden maaseutufoorumissa, ja kiinnostus näihin kasvaa koko ajan lähiruokatietoisuuden lisääntyessä. Sepran Vihreän talouden kasvu hankkeen puitteissa on mahdollista viedä myös tätä osa-aluetta eteenpäin.

 

Maaseutuparlamentin toinen päivä keskittyi työpajoihin, joissa yhteistyönä viimeisteltiin Euroopan neuvostolle ojennettavan maaseutumanifestin eri teemoja. On hienoa voida olla mukana vaikuttamassa siihen, millaisella äänellä ja miten me Eurooppalaiset maaseututoimijat yhdessä lähestymme päättäjiä, jotta maaseutua voidaan jatkossakin kehittää tasapuolisesti ja tehokkaasti eri puolilla Eurooppa. 

Lue sivuiltamme manifesti suomeksi. 

Tietoa löytyy myös Maaseutuparlamentin sivuilta ja ELARDin sivuilta