Kaunissaaren Saaristolaismuseon kehittäminen
Hakija: Kaunissaaren Saaristolaismuseon kannatusyhdistys ry
Haettava tuki: 46 860,80€
Kaunissaaren Saaristolaismuseon kehittäminen uusilla palveluilla ja digitalisoimalla. Hankkeen avulla parannetaan matkailijoiden kokemusta ja saavutettavuutta museosta. Saaristolaismuseoon luodaan uusi "Elämää Kaunissaaressa -näyttelykokonaisuus, jossa hyödynnetään modernia digitaalista näyttelytekniikkaa sovitettuna Saaristolaismuseon ainutkertaiseen visuaaliseen maailmaan. Museota elävöitetään lyhytfilmellä ja saarelaisten sitaateilla elävästä elämästä kautta vuosikymmenten. Mikä tekee saaristossa elämisestä ainutkertaista? Mitä erityistaitoja karun, mutta kauniin luonnon armoilla eläminen vaatii? Kuinka elettiin ja selvittiin, mitä työtä tehtiin selviämisen eteen, miten juhlittiin ja miten Kaunissaaressa iloittiin ja rentouduttiin.
Kaunissaaren vanha kalastajakylä on valtakunnallisesti suojeltua perinnemaisemaa. Kaunissaaren Saaristolaismuseo sijaitsee 1200-luvulla asutetun kalastajakylän satama-alueella. Sijainti ulkosaaristossa on ilmasto-olosuhteiltaan vaativa. Esineistö, niiden esillepano ja rakennusten ylläpito vaativat resursseja vuosittain. Saarislaismuseon esineistöä ja tietoainesta on kerätty 1940-luvulta asti. Esineistöä on saatu perikuntien lahjoittamana. Arviolta esineitä on esillä n. 1500, liittyen hylkeenpyyntiin, saaristolaiskätilön toimintaan, seprakauppaan, kalastukseen, saaristolaiskotien arkeen ja merkitsemisjärjestelmiin saaren asuttamisesta alkaen. Museossa on laaja alueen lajien perhoskokoelma.
Esineistön keräämisen aloitti Leonart Rekonen (s. 1886) 1940-luvulla. Työtä jatkoi Veli-Pekka Rekonen (s. 1924). Hän kehitti museosta omaleimaisen kokonaisuuden. Nykyiset omistajat Jukka-Pekka Rekonen ja Marjukka Korhonen pitävät museota auki kesäisin, ylläpitävät rakennuksia ja järjestävät opastuksia. Ylläpitoon osallistuu Kaunissaaren asukkaita. Kaunissaaren Saaristolaismuseon kannatusyhdistys on perustettu 2016 kehittämään museon toimintaa. Yhdistys hakee avustusta perinneaineiston tutkimiseen, digitalisoimiseen, tallentamiseen ja esille saattamiseen. Museon kehittäminen on monivuotinen projekti. Aluksi kehitetään ulkonäyttelytiloja, luetteloidaan esineistö ja digitoidaan arkisto. Museon tietoaineisto siirretään sähköiseen muotoon, mikä mahdollistaa digitaalisten palveluiden kehittämisen, kuten verkkonäyttelyn matkailijoille. Sisältöä laajennetaan AR- ja IoT-tekniikoiden lisätyn todellisuuden keinoin. Virtuaalinen näyttely on saavutettavissa vuoden- tai vuorokauden ajasta riippumatta. Saaristolaismuseon kohderyhmänä ovat pääasiassa perheet ja venekunnat Itämeren rantavaltiosta. Museon kielenä on suomi, mutta kävijät toivovat lisää kieliversioita. Tämä toteutetaan nykytekniikalla. Saaristolaismuseon palveluiden parantaminen kehittää yleisesti koko Kaunissaaren matkailua.