Nuoret äänessä

Sepra on vuoden 2023 alussa käynnistänyt uuden nuorisohankkeen Nuoret äänessä. Nimensä mukaisesti nyt kuunnellaan, mitä nuorilla on sanottavana!

Eteläinen Kymenlaakso kärsii sekä muuttotappiosta että väestön ikääntymisestä. Nuorilla on tunne, että heidän yksinkertaisiakaan ideoita viihtyvyyden parantamiseksi ei kuunnella. Positiiviset kokemukset omasta kotiseudusta vaikuttavat kuitenkin siihen, miten mielenkiintoinen vaihtoehto paluu tai jääminen seudulle on. Tulevaisuuden suunnitteleminen yhdessä sitouttaa nuoria ja luo uskoa tulevaan, etenkin silloin kun nuoret huomaavat myös voivansa vaikuttaa asioihin.

Oman äänen kuuluviin saaminen tuntuu tällä hetkellä olevan nuorilla hankalaa, ja vaikka monissa kunnissa toimiikin nuorisovaltuusto, se ei yksin kykene nostamaan esiin riittävästi koulun ulkopuolella kaivattavaa toimintaa ja ole kaikille nuorille mielekäs vaikuttamiskanava.

Nuoret hyötyvät mahdollisuudesta saada äänensä kuuluviin suoraan kuntapäättäjille, omalla kielellään. Niinpä hankkeen ajatuksena on, että nuoret pääsevät kertomaan omasta asuinkunnastaan, historiasta ja erityisesti nykyhetkestä nuorten silmin katsottuna – lisäksi he kertovat omista tulevaisuuden toiveistaan ja lähettävät kuntapäättäjille viestin videoiden välityksellä. Hankkeessa järjestetään työpajoja, joissa nuoret valmistavat ammattilaisen avulla videoita, joissa he esiintyvät itse. Mukaan toivotaan innokkaita nuoria yläkouluikäisistä ylöspäin. Työpajoissa on osaavia aikuisia tukena ja videot julkaistaan jokaisen kunnan omassa ensi-iltatilaisuudessa.

Aiemmin toteutettu hanke:

Nuoret ja kansalaistoimijalähtöisyys 2017-2019 Etelä-Kymenlaaksossa

Hankkeen tavoitteet 1.3.2017- 31.12.2019

Vuoden 2016 loppuun asti Kotkassa toteutettavan Asukaslähtöisen kehittämisen hankkeen pääpaino oli kohderyhmän aktivoiminen, heidän valmiuksiensa sekä osallisuutensa lisääminen omaehtoiseen toimintaan liittyen sekä viestinnän ja yhteistyön kehittäminen. Hankkeen aikana nousi esiin selkeämpi kokonaisuus toimia, joita toteuttaen päästään napakammin tukemaan osallisuutta sekä parantamaan erityisesti toimintakykyä erityisryhmien nuorten osalta, paitsi Kotkan keskustassa myös koko toiminta-alueella.

Keskeinen tavoite on käynnistää ja kehittää kohderyhmän nuorten välistä yhteistoimintaa. Erityisryhmien nuoret ymmärtävät helpommin vertaistensa haasteita osallistua kantasuomalaisten nuorten ”normaaliin” toimintaan sekä ns. tavalliseen työelämään. Työttömyys ja syrjäytyminen koskettavat kantasuomalaisia nuoria yhtä lailla kuin erityisryhmien nuoria, mutta erityisryhmien nuoret kohtaavat elämässään sellaisia vaikeuksia, joita kantasuomalainen nuori ei osaa ehkä kuvitellakaan. Tukemalla esim. vammaisten, maahanmuuttajien ja romaninuorten yhdessä ideoimia ja toteuttamia tapahtumia sekä toimintaa saadaan kohderyhmän nuorille onnistumisen tunteita sekä kehitetään työelämävalmiuksia. Tapahtumien ja toiminnan organisointi opettaa sellaisia taitoja – kokonaisuuden suunnittelu, verkostojen ja toimijoiden löytäminen, toiminnan johtaminen ja markkinointi -, joista on hyötyä nuorten etsiessä paikkaansa työelämässä.

Väylien luonti kohderyhmän nuorille osallistua ns. kantasuomalaisten nuorten toimintaan on tärkeässä roolissa hankkeessa. Nuorilta itseltään on noussut jo ideoita siihen, miten he voivat kehittää ja järjestää toimintaa, mihin saadaan mukaan paitsi erityisryhmien nuoria myös ns. kantasuomalaisia nuoria. Tällaisen toiminnan ideointi – mikä nousi esiin jo Kotkan kaupungintalon valtauksessa syksyllä 2015 - ja toteutus erityisryhmien aloitteesta lisää käytännön yhteistoimintaa eri ryhmien kesken, ja sitä kautta vähentää paitsi syrjäytymistä myös ennakkoluuloja. Toiminnan toteuttamisesta on keskusteltu myös mm. 14 pyhtääläisen nuorisotiimiryhmän edustajien kanssa. Yhteisen toiminnan ideointi ja toteuttaminen lisää erityisesti erityisryhmien nuorten taitoja ja kykyä toimia osana ympäröivää yhteisöä, mutta vahvistaa kaikkien nuorten sosiaalisten taitojen kehittymistä ja tukee polkua kohti tämän päivän monikansallista ja –kulttuurista työelämää.

Kehittämällä määrätietoisesti toimintaa nuorten ja viiteyhteisöjen kesken lisätään nuorten osallisuutta näiden yhteisöjen toimintaan sekä heidän tarpeidensa huomiointia toiminnassa. Toiminnan kehittämisessä on keskeistä suunnitelmallisuus sekä toimijoiden sitouttaminen prosessiin käytännön toiminnan kautta. Syksyllä 2016 Sepran asukaslähtöisessä hankkeessa Kotkassa on jo havaittu nuorten alkaneen aktivoitua itse suunnittelemaan ja toteuttamaan aktiviteetteja, myös erityisryhmien osalta. Tätä herännyttä aktiivisuutta ja sitä kautta syntyvää sosiaalista osallisuutta halutaan tukea ja viedä suunnitelmallisemmin eteenpäin myös yhdessä viiteyhteisöjen kanssa.

Muiden alueiden osalta tarpeita on olemassa, mutta aktivoitumista toimintaan ei vielä ole juurikaan saatu syntymään, joten näillä alueilla voidaan hakea oppia Kotkan toimijoista. Tavoitteena on löytää nuorille mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoistyöhön ja harjoitteluihin niin, että he eivät ole enää avun ja tuen kohde, vaan vapaaehtoistyön tekijöinä auttamassa ja tukemassa toisia. Näin vahvistetaan tunnetta siitä, että erityispiirteineenkin nuoret kykenevät olemaan aktiivisia yhteiskunnassa ja osallistumaan monenlaiseen toimintaan.

Erityisryhmät eivät kuitenkaan ole irrallinen ja erillinen osa paikallista yhteisöä. Siksi syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja osallisuuden lisäämiseksi on tärkeä saada heitä luontevasti mukaan hyvin monipuoliseen toimintaan. Välillisenä kohderyhmänä on Sepran laajat ja koko ajan laajenevat verkostot toimijoita. Näiden kanssa toimintaa ideoitaessa ja toteutettaessa korostetaan hankkeen aikana erityisryhmien huomioimista toiminnassa ja huolehditaan siitä, että näiden ryhmien osallisuus toteutuu kaikessa toteutettavassa toiminnassa jollakin tasolla. Toiminnassa muistetaan tarkkailla myös eri sukupuolten edustajien osallisuutta, sekä sitä, että osallistumismahdollisuudet ovat mahdollisimman yhteneväiset niin naisille kuin miehillekin.

Kotkan keskustan osalta kehyksenä syrjäytymistä ehkäisevälle ja toimintakykyä parantavalle toiminnalle toimii Kotkan toimintasuunnitelma 2020. Sinne on kirjattu kansalaistoimijalähtöisen toiminnan heikkoudeksi Kotkassa passivoituneet ja syrjäytyvät asukkaat sekä yhteisöjen yhteistyön puute. Tällä hankkeella näihin heikkouksiin pyritään löytämään ratkaisuja hyödyntämällä toimintatavan vahvuuksista suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä, sekä erilaisia toimijoita yhteistyöhön tuovaa, verkostomaista työtapaa.

Hankkeessa hyödynnetään - kehittämisen mahdollisuuksiksi listattuja - monikulttuurisuuden luomia mahdollisuuksia, positiivisen ilmapiirin luontia sekä kolmannen sektorin panoksen lisäämisen kautta aikaansaatavaa asukkaiden hyvinvointia. Viiteyhteisöillä tarkoitetaan tässä hankkeessa niitä yhteisöjä, jotka toimivat erityisryhmien kanssa, kuten esimerkiksi nuorisotoimijat ja maahanmuuttajien, vammaisten sekä romanien yhteisöt. Kaikessa toiminnassa huomioidaan sukupuolten välinen tasa-arvo sekä nuorten yhdenvertaisuus erilaiset taustat huomioiden. Kaikkia ei voida kohdella samalla tavoin eri toimenpiteissä, koska esim. vajaa kielitaito tai liikkumisrajoitteet on otettava huomioon. Tasa-arvo toteutuu parhaiten varmistamalla kaikille yhdenvertainen mahdollisuus osallistua ja toimia erityisominaisuudet huomioiden.

Kehyksenä koko toiminnalle toimii Sepra 2020 strategia, missä läpileikkaavaksi tavoitteeksi kaikessa toiminnassa on asetettu nuoret tulevaisuuden rakentajina. Sepran Leader-toiminnan puitteissa kyetään hyvin aktivoimaan ja tukemaan maaseutukylien ja yhteisöjen nuoria, mutta erityisryhmien huomioiminen vaatii erilaisia verkostoja ja osaamista. Siksi hankkeessa tukeudutaan paljon Sokran aineistoihin ja sieltä saatavaan tukeen, sekä hankitaan erityisosaamista sosiaalipuolen toimijoilta. Näihin on saatu rakennettua hyvät ja toimivat yhteydet Asukaslähtöisen toiminnan aikana Kotkan alueella.

Hankkeella pyritään siis mahdollisimman tehokkaasti hyödyntämään erilaiset verkostot yli aluerajojen niin, että erityisryhmien nuoret ja viiteyhteisöt saadaan aktiivisesti mukaan toimintaan. Pyhtäällä on tällä hetkellä paljon nuoria maahanmuuttajia, joiden saaminen mukaan toimintakykyä parantavaan toimintaan heti asumisen alkumetreillä on hyödyllistä. Tässä voidaan hyödyntää Sepran toiminnassa mukana olevia paikallisia verkoston toimijoita. Kielivähemmistöjen edustajia on paljon taas alueen itäosissa, vammaisia tasaisemmin eri puolilla aluetta. Maaseudulla vammaisten liikkuminen ja pääsy mukaan paikallisten nuorten yhteisöjen toimintaan on luonnollisesti haastavampaa kuin kaupunkialueilla, hyvin julkisten yhteyksien varrella.

VALMISTELU

Hankkeen valmistelu perustuu kokemuksiin ja tarpeisiin, joita on kerätty Kotkan osalta jo Kansalaislähtöinen kehittäminen - Kotkan toimintasuunnitelma 2020 valmisteltaessa sekä toteutettaessa Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa 2015-2016 hanketta. Muiden alueiden osalta näitä tarpeita on huomattu muun toiminnan yhteydessä, ja erityisesti maahanmuuttajien osuus on muilla alueilla kuin Kotkassa noussut esiin selkeämmin.