Yhteistötalot ja yhteiskunnallinen yrittäjyys Etelä-Kymenlaaksossa
Hankeaika: 01.03.2019 - 30.06.2021
Julkinen tuki: ESR:n ja valtion rahoitus 100 375 euroa, mikä on 80,00 % hankkeen budjetista
Sepran Nuoret ja kansalaistoiminta Etelä-Kymenlaaksossa 2017-2019 hankkeen S20918 aikana toimintaan mukaan tulleista kokoontumispaikoista ja kylä- tai yhdistystaloista on muodostettu ’kumppanuuspöytä’ yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä ja yhteisötalojen kehittämisestä kiinnostuneista tahoista. Yhteisötalotoimijoiden kanssa on käyty miettimään nuorten ja erityisryhmien osuutta heidän toiminnassa, ja sitä, mitä talot voisivat jatkossa tarjota enemmän. Yhteisötalotoimijoiden joukossa toimivat nuoret ovat kevään 2018 Irlannin käynnin aikana St Munchinsin yhteiskunnallisessa yrityksessä kyenneet vahvistamaan kieli- ja kulttuuritaitojaan. Syyskuussa 2018 tämän pöydän edustajat työstivät omia ajatuksiaan eteenpäin Helsingin Yliopiston ammattilaisten kanssa, ja kävivät tutustumassa Eskolan yhteiskunnallisen yrittäjyyden malliin.
Jo kevään 2018 aikana nousi esiin se, että yhteisötalotoimijoiden lisäksi useammille nuorille tulisi tarjota mahdollisuus päästä tutustumaan yhteiskunnallisten yritysten toimintaan sekä erilaisiin yhteisötaloihin Suomessa sekä mahdollisuuksien mukaan myös Suomen ulkopuolella. Nuoret, joilla ei ole ollut mahdollisuuksia käydä kielikursseilla tai vaihto-oppilaana pääsisivät näin hakemaan matalan kynnyksen kansainvälistä kokemusta turvallisesti järjestettynä. Kenenkään osallistuminen ei jää varallisuudesta kiinni, eikä siitä, ettei osaa tai uskalla.
Samalla alueen keskeiset yhteisötoimijat rohkaistuvat ottamaan askeleen yhteiskunnallisen yrittäjyyden suuntaan, ja luovat näin samalla nuorille yhden uuden väylän päästä kohti työelämää. Tavoite on haastava, sillä esimerkkejä toimivista yhteiskunnallisista yrityksistä on vielä melko vähän. Siksi ideoiden ja rohkaisun saaminen kansainvälisiltä kumppaneilta on tärkeää, samoin kuin se, että toimintaa kehittää yhtä aikaa useampia tahoja, jolloin voidaan hyötyä vertais-oppimisesta.
Yhteisötaloa voi pyörittää yhdistys, jolloin sillä on jäsenistö, joka pienellä jäsenmaksulla hyötyy yhdistyksen/talon tarjoamista palveluista ja saa tiloja oman yhdistyksen käyttöön edullisesti. Talolla voi olla jokin tietty kohderyhmä – lapset, seniorit, mielenterveyskuntoutujat, yhdistykset - tai se voi olla esim. kyläyhteisöä ja hyvin erilaista toimintaa varten rakennettu. Monia näistä kunta tai kaupunki tukee rahallisesti esim. vuokrakulujen osalta, jolloin toimijat keskittyvät itse toiminnan kehittämiseen. Ideaalitilanne olisi sellainen, missä toimijat pääsevät kehittämään yhteisötaloa yhteiskunnallisen yrityksen suuntaan. Tuolloin tarjottavat palvelut tuovat paitsi tuloja yhteisötalon kehittämiseen ja ylläpitoon myös enemmän mahdollisuuksia työllistää asukkaita sekä asukkaille työllistää itsensä.
Leader Sepran ’kumppanuuspöydässä’ ovat tällä hetkellä mukana mm.
- Kahvila-Olohuone Jaspis sekä Metsäkylän seuratalo Haminasta
- Klamilan kylätupa Virolahdelta
- Kumppanuustalo Viikari sekä Korttelikodit Naapuri, Muorikka, Alvariska, Ratikka ja Loisto Kotkasta
- Monikulttuurinen toimintakeskus Mylly Kotkasta
- Yhteisötalo Greippi Kotkasta
- Kotipaikka Pyhtää Pyhtäältä
Kylä- ja yhdistystaloja, joiden olisi mahdollisuus kehittyä yhteisötalojen suuntaan on muitakin, ja näiden on mahdollista tulla mukaan hankkeen toimintaan toisten rohkeiden esimerkkien avulla myöhemminkin. Kumppanuustalot sekä Korttelikodit ovat eräs esimerkki siitä, miten kuntien tuella sekä resursseilla, ja työllistettyjen sekä erilaisten hankkeiden avulla on rakennettu toimivia kohtaamispisteitä alueelle. Osa myös näistä voisi parhaimmillaan kehittyä yhteiskunnalliseksi yritykseksi, mutta tarvitaan esimerkkejä, vahvaa verkostoa ja rohkaisua. Kiinnostavia esimerkkejä löytyy Suomesta mm. Oulusta, Turusta ja Joensuusta.
Yhteiskunnallinen yritys tarjoaa ratkaisun johonkin yhteiskunnalliseen haasteeseen, eikä tavoittele voittoa omistajille vaikkakin sen tavoitteena on kannattava toiminta. Yhteiskunnallisessa yrityksessä voitosta käytetään/ lahjoitetaan enemmän kuin puolet toiminnan edistämiseen ja toiminta on läpinäkyvää. Toiminnan yhteiskunnallinen tarkoitus kuvataan selvästi yhteisön säännöissä ja yritysmuoto voi olla mikä vain, joten toimija voi olla myös rekisteröity yhdistys. Sitran mukaan yhteiskunnallisen yrityksen tarkoitus on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen. Tyypillisesti yritys perustetaan halusta tuoda ratkaisu tai uusi toimintamalli yhteiskunnalliseen haasteeseen. Yritysten toiminta on kannattavaa, mutta arvopohjaista ja siksi ne eivät ensisijaisesti tavoittele voittoa omistajilleen.
Suomessa tunnetuimpia yhteiskunnallisia yrityksiä ovat Lastenpäivän säätiön Linnanmäki ja Diakonissalaitoksen omistama Diacor. Uutta toimintaa voi syntyä minkä tahansa yhteiskunnallisen epäkohdan tai mahdollisuuden ympärille, eikä yhteiskunnallinen yrittäjyys liity ainoastaan sosiaali- ja terveyssektoriin. Toiminta voi liittyä nuorten hyvinvointiin, alueelliseen elinvoimaisuuteen, kulttuuriin, liikuntaan, erityisryhmien tarpeisiin tai vaikka koulutukseen.
Suomalaisen Työn Liitto ry voi myöntää kriteerit täyttäville yrityksille Yhteiskunnallinen yritys -merkin. Sen mukaan yhteiskunnalliset yritykset toimivat vastuullisesti ja kantavat yhteiskunnallista vastuuta. Yritykset harjoittavat kestävää pitkän tähtäimen liiketoimintaa ja käyttävät voitostaan vähintään puolet toimintansa kehittämiseen tai lahjoittavat sen määrittämäänsä hyvään tarkoitukseen. 199 yritystä on jo saanut käyttöönsä tämän merkin.
Eteläisessä Kymenlaaksossa esimerkkejä suurista toimijoista, jotka ovat saaneet kyseisen merkin ovat mm. Kaakkois- Suomen Sosiaalipsyliatrinen yhdistys, Palvelutalo Koskenrinne ja SOTEK-säätiö. Nämä kaikki ovat isoja organisaatioita, mutta valtakunnallisesti joukosta löytyy myös pienempiä, kuten Eräjärven Kyläyhdistys Orivedellä ja Into-Pajat ry Imatralla. Toisaalta, löytyy myös erinomaisia esimerkkejä kuten Eskolan Kylä, jotka toimivat yhteiskunnallisina yrityksinä mutta eivät ole hakeneet maksullista Yhteiskunnallinen yritys -merkkiä.
Kansainvälisesti esimerkit ovat hyvin vaihtelevia, eikä yhteiskunnallisia yrityksiä hallinnoida välttämättä samalla tavalla kuin Suomessa. Kuitenkin perus toiminta-ajatus ja moninaiset palvelut sekä tavoite työllistää ja parantaa olosuhteita ovat kaikkialla olemassa. Parhaimmillaan hankkeen avulla päästään hyötymään myös näistä kansainvälisistä ideoista.
Tavoitteena on tutustua erilaisiin yhteiskunnallisen yrittäjyyden muotoihin, ja niiden avulla saada alueelle syntymään 1- 2 yhteiskunnallista yritystä. Lisäksi halutaan saada vietyä eteenpäin olemassa olevia yhdistysten taloja tai toimijoiden toimipisteitä niin, että useammasta kehittyy sellaisia yhteisötaloja, jotka kykenevät tarjoamaan harjoittelu-sekä vapaaehtoistyöpaikkoja
Nuorten osalta tavoitteena on tarjota erilaisia malleja löytää töitä ja rohkeutta esimerkiksi itsensä työllistämiseen turvallisesti yhteiskunnallisen yrityksen kautta. Kansainvälinen kokemus vapaaehtoistyöstä yhteiskunnallisessa yrityksessä on myös nuorelle itsetuntoa lisäävä kokemus, sekä selvä meriitti ansioluettelossa aikana, jolloin kansainvälisyys on arkea lähes alalla kuin alalla.
Sepran kansalaistoimijalähtöisen kaupunkitoiminnan osalta halutaan päästä taas yksi askel eteenpäin tuomalla kansainvälinen yhteistyö lisäarvoineen osaksi toimintaa. EUn seuraavan ohjelmakauden tavoitteena on vahvistaa monirahastoista, yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä, ns. CLLD toimintaa, ja tässä Sepran toiminta on jo nyt hyvässä vauhdissa.
Kymenlaakson maakuntaohjelmassa alueelle kaivataan uutta elinvoimaa, ja kansainvälisyys on läpileikkaava teema. Tämän toiminnan avulla tarjotaan käytännön kansainvälistymismahdollisuuksia niin nuorille kuin yhteisötoimijoille. Lisäksi vertaistoimintaa nuorten ja toimijoiden välillä kyetään alustamaan sekä toteuttamaan paitsi kansainvälisten vapaaehtoisjaksojen avulla myös hyödyntämällä sähköisiä alustoja, kuten appear.in keskusteluhuoneita.
Leader Sepra tukee vuosina 2019-2021 paikallisia yhteisöjä niiden kulkiessa kohti yhteiskunnallista yrittäjyyttä. Ilmoittautumalla verkostoomme saat tietoa tulevasta toiminnasta, pääset mukaan työpajoihin ja voit hakeutua kansainväliseen vaihtoon Irlantiin tai Viroon.
Ota rohkeasti yhteyttä koordinaattori Heidiin
- Osumia: 1807