Eurooppalainen maaseutumanifesti
Me, jotka edustamme lukuisia Euroopan maaseudulla olevia ihmisiä ja organisaatioita, olemme hyväksyneet tämän eurooppalaisen maaseutumanifestin, jossa esitetään maaseudun asukkaiden toiveita, sitoumuksia ja vaatimuksia. Manifesti perustuu Euroopan maaseutuparlamentin vuoden 2015 kampanjan aikana pidettyihin maiden välisiin kokouksiin.
-
Maaseutualueiden monimuotoisuus.
Arvostamme Euroopan alueiden ja ihmisten laajaa monimuotoisuutta, joka johtuu vaihtelevista pinnanmuodoista, ilmasto-oloista, maan ja meren biologisesta monimuotoisuudesta sekä ihmisen toiminnan pitkästä historiasta koko maanosassa. Tämä monimuotoisuus ilmenee kulttuureissa ja luonnonvaroissa, ja se tarjoaa valtavan mahdollisuuden edistää kaikkien kansojen hyvinvointia tulevaisuuden Euroopassa. - Yhteiset arvot.
Nostamme esiin yhteiset arvot, jotka sitovat eurooppalaiset yhteen: demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltio, ihmisoikeuksien tunnustaminen ja yhteistyön henki. Olemme vaikuttuneita yhteisistä teemoista, jotka nousivat esiin Euroopan maaseutuparlamentin kampanjan aikana eri puolilla Eurooppaa aina Atlantilta Mustallemerelle ja Skandinaviasta Välimerelle. - Elämänlaatu.
Euroopan maaseudun asukkaat arvostavat valtavasti sitä elämänlaatua, jota maaseutu, tilat, kylät, pikkukaupungit, rannikkoalueet, saaret, vuoret ja metsät paikalliskulttuureineen, luonto, maisemat, terveellinen ympäristö ja kulttuuriperintö tarjoavat. - Maaseudun huolenaiheita.
Olemme kuitenkin hyvin huolestuneita siitä, että useilla maaseutualueilla vaikeuksia aiheuttavat suppea elinkeinoelämä, heikot mahdollisuudet tyydyttävään ja reilusti palkattuun työhön, väestökato nuorten muuttaessa muualle ja sen aiheuttama väestörakenteen epätasapaino, palvelujen väheneminen, muita heikommassa asemassa olevien ihmisten tai etnisten vähemmistöjen köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen sekä ympäristön pilaantuminen. - Toiminnan aika.
Uskomme voimakkaasti, että näihin haasteisiin on puututtava paitsi maaseutuyhteisöjen myös koko Euroopan väestön vuoksi. Kaikki ovat riippuvaisia elintarvikkeista, puutavarasta, kuidusta, energiasta, vedestä ja mineraaleista, joita maaseutualueilla tuotetaan. Viljelijät, yritykset ja muut maaseudun toimijat luovat yhteistä vaurautta Eurooppaan. Maaseutualueilla on merkittävä vaikutus ilmastonmuutoksen lieventämiseen, virkistystoimintaan, kansanterveyteen sekä sosiaaliseen, taloudelliseen ja hengelliseen hyvinvointiin. - Oikeudet.
Vaadimme, että kaikki Euroopan kansalaiset ja eurooppalaiset elimet tunnustavat täysimääräisesti maaseutualueiden ja -yhteisöjen oikeuden vastaavaan elämänlaatuun ja elintasoon kuin kaupunkiväestöillä sekä oikeuden osallistua täysimääräisesti poliittisiin prosesseihin. Kehotamme hallituksia kaikilla tasoilla vahvistamaan tämän oikeuden.
Kaikessa maaseutupolitiikassa ja -toiminnassa on myönnettävä yhtäläiset oikeudet naisille ja miehille. - Visio.
Tulevaisuuden visiomme Euroopan maaseudusta koostuu elinvoimaisista, osallistavista ja kestävistä maaseutuyhteisöistä, jotka saavat tukea monimuotoisesta maaseudun elinkeinoelämästä ja laadukkaan ympäristön ja kulttuuriperinnön tehokkaasta hoidosta. Katsomme, että tämän vision mukaiset maaseutuyhteisöt voivat pitkällä aikavälillä edistää merkittävästi vauraan, rauhanomaisen, oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen Euroopan sekä kestävän globaalin yhteiskunnan rakentamista. - Kumppanuus.
Vision toteutuminen edellyttää, että kaikissa maissa solmitaan uusia ja tasavertaisia kansalaisten ja hallitusten välisiä kumppanuuksia. Me, maaseudun ihmiset ja organisaatiot, tiedostamme, että meidän on otettava johtovastuu omasta yhteisestä hyvinvoinnistamme ja toimittava sen hyväksi. Vaadimme kuitenkin perustellusti, että hallitukset kaikilla tasoilla, myös EU:n toimielimet, pyrkivät tehostamaan tätä tärkeää kumppanuutta. - Maaseutualueiden tilannetarkastelu.
Vaadimme Euroopan unionia aloittamaan maaseutualueiden kattavan tilannetarkastelun unionissa ja arvioimaan myös sitä, miten maaseutualueet edesauttavat ja voivat edesauttaa jatkossakin unionin hyvinvointia. Tätä tarkastelua käsittelevä kertomus olisi julkaistava vuonna 2017 maaseudun tulevaisuudesta annetun tiedonannon 30. vuosipäivän kunniaksi. Kertomuksen myötä maaseutualueita olisi käsiteltävä aikaisempaa keskitetymmin kaikkien olennaisten EU:n ohjelmien ja rahastojen yhteydessä. Pyrimme Euroopan maaseutuparlamentin jatkuvan prosessin avulla edistämään maaseutuyhteisöjen osallistumista vuoden 2020 jälkeisen politiikan valmisteluun.
Kehotamme Euroopan neuvostoa harkitsemaan maaseutualueiden tilanteen ja tarpeiden tarkastelutyön aloittamista kaikissa sen jäsenmaissa. - Syöksykierteen pysäyttäminen.
Useat alueet kärsivät maaseutuyhteisöjen elinvoimaisuutta koskevasta syöksykierteestä. Väestökato ja etenkin nuorten poismuutto heikentävät maaseudun palvelujen kannattavuutta ja paikallista taloutta, mikä kiihdyttää väestökatoa entisestään. Kehotamme maaseudun sidosryhmiä, kaikkia asianomaisia viranomaisia ja hallituksia ryhtymään yhteisiin toimiin tämän syöksykierteen suunnan muuttamiseksi. Tämä tehdään edistämällä maaseudun elintapojen arvostusta ja yhteisöjen omanarvontuntoa kaupungin normien tyrkyttämisen sijaan, vahvistamalla maaseudun palveluja, monipuolistamalla maaseudun elinkeinoelämää ja tarjoamalla nuorille mahdollisuuksia, jotta he voivat jäädä tai palata maaseudulle. - Nuoriso.
Useat nuoret olisivat valmiit jäämään tai muuttamaan maaseutualueille, toimimaan viljelijöinä, maaseudun yrittäjinä tai kansalaisina ja siten ottamaan vastuun maaseudun elinkeinoelämän ja yhteisöjen hyvinvoinnista tulevaisuudessa. Nuoret tarvitsevat houkuttelevia työpaikkoja, suunnitelmallisesti kohdistettua koulutusta ja ammatillista koulutusta, paikallisiin tarpeisiin perustuvia oppisopimuspaikkoja, mahdollisuuksia hankkia maata, koti ja lainaa, nuorille soveltuvaa sosiaalista ja kulttuuritoimintaa sekä erityistä tukea nuorille viljelijöille ja yrittäjille. Kehotamme hallituksia ja kansalaisyhteiskuntaa täyttämään nämä tarpeet ja antamaan nuorille mahdollisuuden osallistua aktiivisesti poliittisiin prosesseihin.
Tuemme vaatimusta perustaa nuorten maaseutuparlamentteja sekä kansallisella että Euroopan tasolla. - Pakolaiset.
Konfliktin ja tuhon runtelemilta alueilta saapuu epätoivoisia ihmisiä etsimään turvaa ja rakentamaan uutta elämää Euroopassa, mikä herättää ajatuksia ja aloitteita verkostoissamme. Vaikka vaadimme hallituksia ja muita viranomaisia puuttumaan pikaisesti kriisin taustalla oleviin syihin, kehotamme kohtaamaan pakolaiset lämpimästi kansojen välisen solidaarisuuden hengessä. Katsomme, että tilanne tarjoaa useille maaseutualueille ja etenkin väestön vähenemisestä kärsiville alueille tilaisuuden integroida pakolaisia ja muita tulijoita. Kotouttamisprosessin yhteydessä on luotava työpaikkoja ja investoitava asumiseen, palveluihin ja infrastruktuuriin. Onnistuneita kotouttamispyrkimyksiä olisi nostettava esimerkin asemaan. - Köyhyys ja syrjäytyminen.
Tunnustamme köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnassa saavutetun edistyksen Euroopassa. Siitä huolimatta miljoonat ihmiset kärsivät edelleen köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen eri muodoista. Sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus on olennainen osa eurooppalaista visiotamme. Peräänkuulutamme jatkuvia toimia, joilla edistetään osallisuutta ja kokonaisvaltaista osallistumista yhteiskunnan toimintaan. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota romaniyhteisöjen tarpeisiin useissa Euroopan maissa, sillä romanit ovat yksi köyhimmistä ja pahiten syrjäytyneistä väestöryhmistä Euroopan maaseuduilla. Romanien yhtäläiset oikeudet sopiviin työpaikkoihin ja lasten koulutukseen olisi tunnustettava kaikkialla. Kaikki ihmiset voivat tarjota kykyjään ja taitojaan. - Leader ja CLLD.
Tuemme voimakkaasti alueellista, yhdennettyä ja kumppanuuteen perustuvaa lähestymistapaa, jota sovelletaan maaseudun kehittämiseen alhaalta ylöspäin suuntautuvassa paikkaperustaisessa hengessä. Toivomme, että Leader-periaate omaksutaan laajalti ja ulotetaan yhteisölähtöiseen paikalliseen kehittämiseen (CLLD) sekä EU:ssa että sen ulkopuolella. Olemme erittäin huolestuneita siitä, että useissa maissa alueelliseen ja maaseudun kehittämiseen ei ole saatavilla aidosti yhdennettyä prosessia. Vaadimme EU:n toimielimiä ja hallituksia osoittamaan luottamusta paikallisiin toimintaryhmiin, lisäämään niiden rahoitusta, mukauttamaan sääntöjä ja menettelyjä paikallisyhteisöjen tarpeisiin ja varmistamaan, että paikalliseen kehittämiseen ja useiden rahastojen käyttöön sovelletaan aidosti yhdennettyä lähestymistapaa. Vaadimme kaikkia toimialoja Länsi-Balkanin ja Mustanmeren maissa luomaan edellytykset eri alojen väliselle kumppanuudelle sekä Leader- ja CLLD-toimintatavan käyttöönotolle. - Maaseudun palvelut ja infrastruktuuri.
Maaseudun peruspalvelut, kuten myymälät, postipalvelut, koulut, perusterveydenhuolto ja julkinen liikenne, sekä sosiaalinen infrastruktuuri vaikuttavat ratkaisevasti elämänlaatuun maaseudulla. Riittävä fyysinen infrastruktuuri – vedenjakelu, viemäriverkosto, sähkön- ja energianjakelu, liikennejärjestelmät – on myös olennainen edellytys. Useilla maaseutualueilla palvelut ovat kuitenkin jo heikkoja tai niitä on menetetty ja infrastruktuuri on riittämätön, mikä voi kiihdyttää laskusuuntausta entisestään. Kehotamme hallituksia ja palveluntarjoajia tunnustamaan maaseudun asukkaiden oikeuden riittävään infrastruktuuriin ja kaikkien peruspalvelujen kohtuulliseen saatavuuteen. Kehotamme tarjoamaan maaseutuyhteisöille tilaisuuden tehdä päätöksiä ja ryhtyä toimiin, joilla turvataan tarvittavat palvelut ja infrastruktuuri. - Laajakaista ja mobiiliviestintä.
Tehokkaiden tietoliikennepalvelujen saatavuudesta on tullut tärkeä osa kaikkien eurooppalaisten sosiaalista, kulttuuri- ja talouselämää sekä tärkeiden palvelujen tarjontaa. Maaseudulla on syrjäisen sijainnin ja harvan väestön vuoksi erityistä tarvetta tehokkaalle tietoliikenteelle. Useat maaseutualueet etenkin Keski- ja Itä-Euroopassa sekä EU:n reuna-alueilla ovat tällä hetkellä valitettavan epäedullisessa asemassa heikkojen tietoliikenneverkkojen vuoksi. Kehotamme hallituksia, monikansallisia rahoittajia ja tietoliikennepalvelujen tarjoajia lisäämään kiireellisesti nopean laajakaistan ja mobiilipalvelujen saatavuutta kaikilla maaseutualueilla ja tarvittaessa antamaan maaseutuyhteisöille mahdollisuus ryhtyä itse toimiin näiden palvelujen varmistamiseksi. - Paikallis- ja seututaloudet.
Euroopan maaseutualueilla on tuhansia paikallis- ja seututalouksia, joissa toimii lukuisia mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka ovat yhteisöjen elinehto ja vaikuttavat merkittävästi kansantalouteen Euroopan maissa. Korostamme näiden paikallis- ja seututalouksien kasvukyvyn ja elinvoimaisuuden parantamisen merkitystä kaikilla Euroopan maaseutualueilla. Keinot tämän saavuttamiseksi vaihtelevat paikasta toiseen, ja niihin voi sisältyä aloitteita monilla eri aloilla: maatalous, metsätalous, kalatalous, energiantuotanto, teollisuus ja lisäarvoa tuottavat yritykset, toimitusketjut, matkailu- ja palveluala sekä informaatioteknologian yritykset. Alueilla on myös laajat mahdollisuudet yhteisötalouden yrityksille. Tärkeässä asemassa ovat monipuolisten neuvonta-, yritystuki- ja luottopalvelujen tarjonta sekä ammatillinen koulutus, joka on tarkasti kytketty olemassa oleviin ja mahdollisiin työllistymismahdollisuuksiin. - Pien- ja perhetilat.
Panemme merkille kaupallisten tilojen merkittävän panoksen Euroopan talouteen. Olemme kuitenkin erittäin huolissamme tilojen työvoiman menetyksestä sekä miljoonien pien- ja perhetilojen hyvinvoinnista EU:ssa, Kaakkois-Euroopassa ja Mustanmeren alueella, etenkin syrjäseuduilla, vuorilla ja saarilla. Nämä tilat tarjoavat elinkeinon miljoonille perheille, elintarvikkeita paikallisille markkinoille, muodostavat perusväestön tuhansissa yhteisöissä ja ylläpitävät perinteisiä elämäntapoja, jotka ovat edellytys maan hyvinvoinnille, maisemille, ekosysteemeille ja kulttuuriperinnölle. Pien- ja perhetilat voivat säilyttää elinkelpoisuutensa muodostamalla osuuskuntia ja yhteisötalouden maatalousyrityksiä, lisäämällä yhteisesti tuotteiden lisäarvoa, monipuolistamalla tilan tulopohjaa ja paikallista elinkeinoelämää ja kasvattamalla asteittain tilakokoa. Vaadimme hallituksia, rahoittajia, kansalaisjärjestöjä ja maaseutuyhteisöjä tunnustamaan perheviljelyn merkityksen ja tukemaan sitä tuottavana eurooppalaisena mallina. - Pikkukaupungit.
Euroopassa on tuhansia pikkukaupunkeja, joilla on sosiaalisina, taloudellisina ja kulttuurikeskuksina ratkaiseva merkitys maaseutuyhteisöille. Ne toimivat kaupan, julkisten palvelujen ja sosiaalipalvelujen, toisen asteen oppilaitosten ja terveydenhuollon keskuksina, tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia matkailualalle ja vaikuttavat yhdessä merkittävästi alue- ja kansantalouteen. Pikkukaupunkeja ei kuitenkaan pidetä kansallisten tai eurooppalaisten toimintapolitiikkojen ja ohjelmien tärkeänä kohderyhmänä eikä niiden nähdä kuuluvan maaseutuun eikä kaupunkeihin. Kannatamme Euroopan unionin yleistä politiikkaa, jossa keskitytään pikkukaupunkeihin, tunnustetaan niiden tärkeä asema maaseutualueiden sosiaalisissa ja taloudellisissa rakenteissa sekä niiden kasvukyky, ja kohdennetaan kansallisia toimia entistä voimakkaammin pikkukaupunkien tarpeisiin.
Kehotamme yhteisöjä, organisaatioita ja viranomaisia maaseutu- ja kaupunkialueilla lisäämään yhteistyötään, jotta voidaan saada täysi hyöty tällaisen yhteistyön tarjoamista sosiaalisista, kulttuurisista ja taloudellisista yhteyksistä ja vaihtaa määrätietoisesti ideoita ja hyviä käytäntöjä maaseutu- ja kaupunkialueiden toimijoiden välillä. - Ilmastonmuutos ja luonnonvarat.
Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastonmuutoskonferenssin lähestyessä korostamme Euroopan maaseutualueiden keskeistä roolia, joka niillä voi olla ilmastonmuutoksen torjunnassa ja ympäristöresurssien säilyttämisessä. Panemme merkille myös tarpeen auttaa maaseutualueita sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Euroopan maapinta-alasta yli 40 prosenttia on metsiä, jotka pystyvät sitomaan ja varastoimaan hiiltä ja tarjoavat valtavasti uusiutuvia raaka-aineita ja uusiutuvaa energiaa. Maaseutualueilla on hyvä tilaisuus vastata tuulesta, vedestä, aalloista, auringosta, maalämmöstä ja polttopuusta tuotetun uusiutuvan energian kasvavaan kysyntään siten, että kunnioitetaan samalla koskematonta luontoa sekä maa- ja vesiympäristöä ja tuodaan suoraa hyötyä ja työllisyyttä maaseutuyhteisöille. Kehotamme hyödyntämään tehokkaammin peltometsätalouden (agroforestry), maatalous- ja elintarvike-ekologian (agroecology) ja biotalouden ratkaisumalleja. Vaadimme lisäksi, että ilmastonmuutoksen luomat olosuhteet otetaan huomioon epäedullisessa asemassa olevien alueiden määritelmässä, kun arvioidaan määrärahojen jakoa. - Länsi-Balkan ja Kaakkois-Eurooppa.
Länsi-Balkanin ja Kaakkois-Euroopan maiden maaseutuyhteisöt ja elinkeinoelämä kärsivät voimakkaasti alueen poliittisesta epävakaudesta. Liittymisprosessi EU:hun on keskeytetty, mikä hidastaa poliittisten uudistusten toteutusta. Hallitukset eivät pidä maaseudun kehittämistä tärkeänä prioriteettina. Vaadimme EU:ta elvyttämään liittymisprosessin alueella sekä lisäämään ja tehostamaan tukea maaseudun kehittämiseen. - Johtajuus maaseudun kehittämistyössä.
Panemme merkille johtajuuden tärkeän aseman toiminnan kaikilla tasoilla ja niiden välillä. On selvää, että ensisijainen vastuu tarpeiden määrittämisestä ja ratkaisujen toteuttamisesta on meillä, maaseudun toimijoilla. Maaseudun kehittämisen yhteydessä johtajuus tarkoittaa yhteisiä toimia paikallisella, alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla ja sille on ominaista sitoutuminen, viestintä, yhteistyö ja luottamuksen rakentaminen. Kehotamme kansalaisyhteiskuntaa, hallituksia ja yksityistä sektoria yhdessä vahvistamaan valmiuksia sekä tarjoamaan resursseja ja tukea, jotta voidaan parantaa toimintaedellytyksiä ja siten tukea innovatiivista, kestävää ja vastuullista johtajuutta sekä innostaa ja sitouttaa tulevia johtajia. - Kansalaisyhteiskunnan verkostot.
Euroopan maaseutuparlamentin kampanjasta vastaavat eurooppalaiset ja kansalliset verkostot perustavat toimintansa paikallisuuteen ja osallistavaan demokratiaan. Niiden jäsenistöön kuuluu tuhansia kylätason toimintaryhmiä, paikallisjärjestöjä, osuuskuntia ja muita rakenteita, jotka tarjoavat tärkeitä palveluja ja edistävät yhteistyötä maaseudun toimijoiden kesken. Kehotamme hallituksia ja eurooppalaisia elimiä kunnioittamaan kansalaisjärjestöjen riippumattomuutta sekä verkostoja ja tukemaan niiden toimintaa. - Kansalaisyhteiskunnan ja hallitusten kumppanuudet.
Katsomme, että tehokas maaseudun kehittäminen vaatii kansalaisten ja hallitusten välistä ennakkoluulotonta ja innovatiivista kumppanuutta, jossa molemmat osapuolet ovat tasavertaisia. Kehotamme maaseudun sidosryhmiä työskentelemään myönteisesti hallitusten kanssa ja toisaalta hallituksia, kansainvälisiä elimiä ja asianomaisia viranomaisia laatimaan tarkoituksenmukaisia kuulemista ja yhteistä päätöksentekoa koskevia järjestelmiä. Näin voidaan auttaa maaseudun sidosryhmiä osallistumaan politiikan valmisteluun ja täytäntöönpanoon ja luoda vakaa perusta maaseudun sidosryhmien ja hallitusten kaikkien tasojen väliselle antoisalle kumppanuudelle. - Suotuisa toimintaympäristö.
Kehotamme hallituksia toimimaan maaseutuyhteisöjen kanssa luottamuksen ja ennakkoluulottoman kumppanuuden hengessä, tunnustamaan yhteisöjen itsemääräämisoikeuden ja tarjoamaan suotuisan lainsäädäntö-, sääntely-, hallinto- ja rahoitusympäristön. Tällainen toimintaympäristö edellyttää täysimääräistä sitoutumista demokratiaan ja oikeusvaltioon; politiikan eri alojen ja maantieteellisten tasojen välistä yhtenäisyyttä kaikissa maaseutualueisiin liittyvissä hallinnon toimissa; maaseudun näkökulman huomioon ottamista kaikissa olennaisissa toimintapolitiikoissa ja ohjelmissa; yksinkertaistettuja sääntely-, vero- ja rahoitusjärjestelmiä ja niiden oikeudenmukaista ja joustavaa käyttöä, jotta tuetaan yksilöiden, mikro- ja pk-yritysten, yhteisötalouden yritysten, osuuskuntien ja muiden tahojen aloitteita; ja maaseutuyhteisöjen oikeuksien kunnioitusta kansainvälisten säädösten ja sopimusten valmistelun yhteydessä. - Koulutus.
Muuttuvassa maailmassa ihmisten on asuinpaikasta riippumatta kehitettävä jatkuvasti kykyään mukautua ja innovoida yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa toiminnassa. Sen vuoksi koulutuksella ja elinikäisellä oppimisella, joka alkaa jo varhaislapsuudesta, on merkittävä asema, joka mahdollistaa maaseutuyhteisöjen menestymisen, siihen tarvittavan yhteistyön ja verkostot sekä kokonaisvaltaisen osallistumisen kehittämisprosesseihin. Koulutuksella voidaan erityisesti auttaa nuoria käsittämään maaseudun tarjoamat mahdollisuudet vauraaseen ja virkeään elämään, hankkimaan ja jatkuvasti uudistamaan tarvittavia taitojaan ja osallistumaan kansalaistoimintaan. Vaadimme koulutusalan viranomaisia varmistamaan, että maaseutuyhteisöjen saatavilla on koulutuspalveluja, myös etäopiskelua ja ammatillista koulutusta, jotka soveltuvat maaseutuelämän olosuhteisiin. - Kansainvälinen vaihto.
Katsomme, että kestävää maaseudun kehittämistä kaikkialla laajemmassa Euroopassa voidaan huomattavasti edistää ja nopeuttaa tukemalla maaseudun sidosryhmien ja hallitusten hyvien käytäntöjen vaihtoa kaikissa Euroopan maissa ja Euroopan ulkopuolella. Itä ja länsi voivat yhtä lailla osallistua vaihtotoimintaan ja saada siitä hyötyä. Peräänkuulutamme vaihto-ohjelmiin aidosti yleiseurooppalaista lähestymistapaa, joka perustuu hallitusten, kansalaisjärjestöjen, monikansallisten rahoittajien ja muiden tahojen väliseen yhteistyöhön EU:ssa ja sen ulkopuolella. Ensisijaisesti tätä prosessia voisivat ajaa eurooppalainen maaseudun kehittämisverkosto ja EU-rahoitteiset kansalliset maaseutuverkostot kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. - Vaikuttaminen ja toiminta.
Kehotamme toisen Euroopan maaseutuparlamentin järjestämisestä yhdessä vastanneita eurooppalaisia järjestöverkostoja johtamaan tähän manifestiin perustuvaa vaikuttamis- ja toimintaohjelmaa ja tekemään tiivistä yhteistyötä kansallisten jäsentensä ja kaikkien halukkaiden kumppaneiden kanssa. - Lupauksemme.
Lupaamme sitoutua jatkossakin edistämään manifestissa esitetyn vision ja toimien toteutusta. Uskomme, että maaseutuyhteisöt, hallitukset ja monikansalliset elimet voivat yhdessä toimimalla aloittaa Euroopan maaseutualueiden uuden aikakauden. Näin ollen julistamme, että koko Euroopan tulee elää!
Selittävä huomautus
Euroopan maaseutuparlamentin vuoden 2015 kampanja oli kolmen yleiseurooppalaisen kansalaisjärjestön – European Rural Community Alliance, PREPARE Partnership for Rural Europe ja European LEADER Association for Rural Development – yhteinen aloite. Aloitteeseen sisältyi kansallisia kampanjoita, joissa kerättiin maaseutuyhteisöjen ajatuksia 36 Euroopan maassa, sekä kansallisia konferensseja tai maaseutuparlamentteja useissa näistä maista. Hanke huipentui kolmipäiväiseen Euroopan maaseutuparlamenttiin, johon osallistui maaseudun sidosryhmiä 40 maasta sekä hallitusten ja kansainvälisten elinten edustajia. Manifesti muodostaa perustan, jonka pohjalta nämä kolme järjestöä jatkavat toimintaa yhdessä kansallisten kumppaneiden kanssa.