Accessibility Tools
Siirry pääsisältöön
Europe Direct -logo
Jaa artikkeli

Europe Direct

Read article in English
Läs på svenska

Tervetuloa Kymenlaakson Europe Direct -pisteeseen!

Europe Direct -pisteemme sijaitsee Haminan Itäväylässä. Voit vierailla paikan päällä, mutta vastaamme kysymyksiin myös sähköpostitse, puhelimitse ja sosiaalisessa mediassa. Koska työskentelemme osittain etänä, pyydämme ottamaan yhteyttä etukäteen (Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.), jos haluat tulla tutustumaan pisteeseemme – vaikka ryhmäsi kanssa!

Tapahtumat ja kampanjat
Osallistumme aktiivisesti paikallisiin ja valtakunnallisiin tapahtumiin eri puolilla Kymenlaaksoa sekä verkossa. Vuoden mittaan voit tavata meidät esimerkiksi:

  • Haminan kalamarkkinoilla
  • Eurooppa-päivänä 9.5.
  • Maailma Kymissä -tapahtumassa
  • Viranomaiset Manskilla -tapahtumassa
    …ja monissa muissa tilaisuuksissa!

Mitä palveluja tarjoamme?
Europe Direct -pisteeltä saat maksutonta neuvontaa EU:hun liittyvissä kysymyksissä sekä ohjeita siitä, mistä löydät luotettavaa EU-tietoa. Tarvittaessa ohjaamme sinut oikean asiantuntijan tai EU-palvelun puoleen. Lisäksi meiltä on saatavilla EU-aiheista materiaalia, ja voimme tilata esimerkiksi opetukseen sopivia aineistoja.

Ota yhteyttä tai tule tapaamaan meitä tapahtumiin – autamme mielellämme! 😊

Lisätietoa ED-toiminnasta löydät tästä linkistä (sivut ovat englanninkieliset).

Ota yhteyttä meihin

Mikä on ED eli Europe direct?

Paikalliset Europe Direct -pisteet (ED) ovat Euroopan unionin tärkeä vuorovaikutuskanava, jonka kautta saa helposti tietoa Euroopan unionista ja erityisesti EU-kansalaisten oikeuksista ja EU:n toiminnan tavoitteista.

Uudella toimikaudella tiedotuspiste löytyy Suomessa seuraavilta paikkakunnilta: Hamina, Kajaani, Kankaanpää, Kuopio, Mikkeli, Oulu, Seinäjoki ja Valkeakoski.
Europe Direct -pisteissä voi vierailla paikan päällä, mutta ne vastaavat kysymyksiin myös sähköpostitse, puhelimitse tai sosiaalisen median kanavilla. Pisteet ovat mukana järjestämässä paikallisia EU-aiheisia yleisötapahtumia, keskustelutilaisuuksia ja seminaareja. Ne vauhdittavat erityisesti keskusteluja Euroopan tulevaisuuskonferenssista.
Europe Direct -pisteet toimivat Euroopan komission, Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston paikallisina yhteyspisteinä ja tekevät yhteistyötä muiden sidosryhmien kanssa. Euroopan laajuisesti verkostossa on yhteensä yli 400 pistettä.

Infopiste löytyy Sepran tiloista Haminan Itäväylästä, mutta toimintaa järjestetään koko maakunnassa, tosin toistaiseksi koronasta johtuen pääosin virtuaalisesti ja somessa.

Euroopan Unionin painopisteet Viherelvyttäminen sekä Digitaaliajan haasteet pyritään huomioimaan jollakin lailla kaikissa vuoden tapahtumissa.

Europe Direct -uutisia

Mitä mieltä EU-jäsenyydestä?

Europe Direct -pisteiden yhteistyössä keväällä 2025 Unionin jäsenyyden 30-vuotisen taipaleen kunniaksi toteuttamaan kyselyyn saatiin kaikkiaan 256 vastausta. 

* Vastaajista 74,2 % oli äänestysikäisiä vuoden 1994 neuvoa-antavan kansanäänestyksen aikana.

 * Kaikista kyselyyn vastanneista 72,7 % koki, että EU-jäsenyys vaikuttaa positiivisesti Suomen turvallisuuteen.

* Kyselyn vastauksissa korostui, että EU-jäsenyyden koetaan lisänneen huoltovarmuutta. Jäsenyyden myötä Suomen koetaan olevan osa isompaa yhteisöä, joka jakaa samankaltaisia arvoja sekä intressejä ja saa tukea mahdollisessa kriisitilanteessa.

* Itse äänestystilanne ja mediakeskustelu oli jäänyt monen vastaajan mieleen.

* Moni vastaaja yhdisti ensimmäiset EU-muistonsa kouluun ja opiskeluun.

* Osa vastaajista kertoi vanhempiensa puheiden ja reaktioiden vaikuttaneen vahvasti omiin EU-muistoihinsa.

* Yksi konkreettisimmista muistoista oli markan vaihtuminen euroksi.

* Vastaajien negatiivisissa vastauksissa korostuivat byrokratia, talousvaikutukset sekä maa- ja metsätalouden sääntely. Moni koki Suomen olevan nettomaksaja.

* Positiivisissa kokemuksissa nousivat esiin vapaa liikkuvuus ja matkustaminen. Suomen koettiin olevan osa isompaa yhteisöä, joka jakaa samat arvot ja saa tukea mahdollisessa kriisitilanteessa.

* Kurkkujen käyryyteen viittaava EU-legenda “kurkkudirektiivi” elää edelleen vahvana kyselyn vastaajien mielessä. Todettakoon, että kyseessä oli direktiivin sijaan asetus, jossa oli kyse lähinnä tuottajien toiveesta luoda mm. kurkuille laatuluokitus. Kyseinen asetuskin kumottiin kokonaan jo vuonna 2008.

Kyselyn toteuttivat yhteistyössä

#edkymenlaakso #leadersepra #europedirect_ep #europedirectpohjoissatakunta #edhamejapirkanmaa. Europe Direct-verkostoahallinnoi @eukomissio #EuropeDirect.

Kuntapäättäjä, kiinnostaisiko EULC-verkosto?

Tiesitkö, että kuntapäättäjiä voi päästä mukaan EU-tason paikallispäättäverkostoon, EULCiin? ED Kymenlaakso jakaa tästä kunnanvaltuustoille lisätietoa kevään 2026 aikana.
Alla verkostossa jo muutaman vuoden mukana olleen Haminan valtuuston pj Titta Erkkilän kuulumisia Brysselinmatkalta helmikuulta:
"Saavuimme keskiviikkona 11.2. Brysseliin. Meitä EULCeja on mukana 13. Heistä viisi on minulle ennestään tuttuja ja tapasimmekin jo lentokentällä hyvissä ajoin kuulumisten vaihtamiseksi.
Nyt, toisena päivänä, jo suurin osa on tullut tutuiksi.
Matkassamme on EULCien (eli paikallispäättäjät EU:ssa) lisäksi neljä Team Europe Directin jäsentä sekä neljä European Documentation Centren jäsentä.
On ollut mielenkiintoista ja innostavaa kuulla ajankohtaista asiaa EU:sta ja rahoituksesta. EU on laittanut lisää painopistettä puolustuksen rahoittamiseen. Tätä rahaa pitäisi osata Suomen hyödyntää. Myös EU:n itäraja on saamassa lisärahoitusta.
Parasta näissä reissuissa on omien tietojen päivittämisen lisäksi kollegoiden tapaaminen eri puolilta Suomea. EULCina toimimista voin lämpimästi suositella kaikille. EU on siellä, missä mekin olemme!"
t. Titta

Europe Direct Kymenlaakson alueen itäinen osa kiinnostaa eurooppalaisia

ED Kymenlaakson alueella kävi syksyllä 2025 40 journalistia Saksasta tutustumassa, kuinka EU:n itärajalla asukkaat jaksavat täällä elää ja toimia yrittäjinä.

Ryhmässä mukana ollut Die Tazin päätoimittaja Barbara Oertel toi syksyllä 2026 kymmenen hengen saksalaisryhmän vierailulle, teemana elinvoimaisuus ja turvallisuus – tai turvattomuus- Venäjän rajalla.

Vierailu aloitettiin Pyhtään Kulttuuritalolta, missä vieraat pääsivät kuulemaan Kymenlaakson läntisimmän kunnan asioista: lyhyt matka Helsinkiin on tärkeä elinvoimatekijä pienelle kunnalle. Alueen vaikeaa historiaa Venäjän kanssa ryhmälle valotti Sepran entinen hallitusjäsen Jukka Söderholm.

Paikallistuotelounaan jälkeen matkattiin Virolahden Bunkkerimuseolle. Siellä vieraat saivat kuulla viimeisen sodan asioita, sekä tutustuivat mm. juoksuhautoihin ja bunkkereihin paikkaa pyörittävän Ari Vähä-Impolan kanssa. Vierailun aikana saksalaiset innostuivat kertomaan myös omista kokemuksistaan jaetussa Saksassa, toisen maailmansodan jälkeen – ja siitä, miten tuo jakolinja yhä edelleen ihmisten elämään vaikuttaa, vaikkei fyysistä rajaa enää olekaan. Yhden sukupolven aikana eivät lähihistorian kokemukset unohdu.

Toiveissa oli käydä suljetulla rajanylityspaikalla ja katsomassa raja-aitaa, mutta afrikkalaisen sikaruton aiheuttamien rajoitusten takia rajanylityspaikalla ei käyty. Keskustelua käytiin siitä, että asukkaat ovat jo tottuneet rajanylityspaikan kiinnioloon; tämän hetken kiperin ongelma onkin afrikkalainen sikarutto hankaline rajoituksineen.

Kurkelantiellä pysähdyttiin tien sivuun ja ryhmän jäsenet kuvasivat tien reunalta peltoaukean toisella puolella olevaa raja-aitaa. He miettivät, lisääkö aita asukkaiden turvallisuuden tunnetta. Selitimme, että alueen asukkaat eivät valvo öitään miettien, hyökkääkö Venäjä Suomeen, eikä aita ole sitä varten, vaan estämään välineellistettyä maahanmuuttoa. Ja nyt myös villisikojen siirtymistä Venäjältä Suomeen.

Vierailupäivä päättyi illalliseen Takatalo & Tompurin panimoravintolassa, missä yrittäjä Mikko Suur-Uskin yrittäjyystarinoinnin ohella ryhmän jäsenet pääsivät keskustelemaan paikallisten asukkaiden Tuula Saarimaan sekä Miia Värrin kanssa. Saksalaiset kokivat ymmärtävänsä vierailun jälkeen itärajan asukkaiden mentaliteettia paremmin, ja odottivat mielenkiinnolla loppuviikon käyntiä Viron Narvassa, Venäjän rajalla.

Alueen asukkaana on hieman hämmästyttävää, millaista mielenkiintoa raja-aita Suomen ja Venäjän välillä herättää eurooppalaisissa, mutta eipä siitä haittaakaan alueelle ole, jos heitä alueella käy matkailemassa. ED Kymenlaakso on valmis aina osaltaan tukemaan kontaktien löytämistä paikallisiin yrityksiin ja asukkaisiin, tuoden samalla esiin, millainen vaikutus EU:n tuilla on ollut esim. raja-aidan rakentamisessa.
.
EU:n rooli Euroopan Unionin itärajan turvaamisessa Suomessa: - Suomi sai Euroopan Unionilta v.2024 lopussa 50 miljoonaa euroa lisärahoitusta itärajan valvontakyvyn vahventamiseen ja esteaidan rakentamiseen. Rajavartiolaitos ylläpitää itärajan valvontakyvyn vahventamisella koko Euroopan unionin rajaturvallisuutta, koska Euroopan unionin pisin itäraja on Suomessa. Suomen ja Venäjän välinen maaraja on virallisesti 1 343,6 kilometriä. Lisäksi Suomenlahdella rajaa on 54 km - Keväällä 2025 Rajavartiolaitokselle myönnettiin lisäksi 23,5 miljoonaa euroa EU-rahoitusta neljään eri hankkeeseen, joilla vahvistetaan itärajan valvontaa, EU:n rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineestä (BMVI). - Lisärahoituksella parannetaan Rajavartiolaitoksen kykyjä muodostaa rajatilannekuvaa ja kehitetään rajojen valvonnan suorituskykyä, mikä auttaa kohdentamaan valvontaa entistä tehokkaammin.

Heidi Hansén
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Marjo Tolvanen
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.